perjantai 15. kesäkuuta 2012

Linjalla

Vanhasta Aamulehdestä luin juttua säännöllisen matkustajaliikenteen aloittamisesta Turun ja Tukholman välillä. Tämä sai minut pohtimaan, kuinka kauan säännöllistä matkustajaliikennettä on Suomessa ollut olemassa eri liikennevälineillä. Säännöllisellä liikenteellä tarkoitan aikataulua noudattavaa liikennöintiä ja sitä, että matkalippuja on vapaasti ostettavissa joko etukäteen tai kulkuneuvossa itsessään.  En löytänyt enää uudestaan lehtijuttua, jota olin silmäillyt ja jouduin etsimään verkosta tietoa aiheesta.

Jos olen oikein ymmärtänyt, ei purjelaivoilla voinut olla varsinaisia aikatauluja. Matkustajia ne toki kuljettivat rahdin ohella. Höyrylaivaliikenne Turun ja Tukholman välillä lienee alkanut 1835 - 1837, eri lähteet antavat ruotsalaisen s/s Solide-laivan liikennöinnille hiukan eri aloitusvuosia. 1837 olivat sitten mukana jo suomalaisomisteiset  s/s Furst Menschikoff Turun ja Tukholman välillä ja s/s Storfursten Turun ja Pietarin välillä. Edestakaisen Tukholman matkan laivat pystyivät alussa tekemään viikon aikana.

Myös sisävesillä oli matkustajaliikennettä. Koskesta voimaa-sivusto tietää kertoa, että ensimmäinen höyrylaiva kulki Näsijärvellä 1858. Myös muilla isoilla vesistöillä höyrylaivaliikenne oli vilkasta. Vanhoista 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun sanomalehdistä löytää aikataulutietoja. Hyvin pienilläkin vesistöillä kuljettiin laivalla. Arvo Mäkelän Meidän kylät-kirja kertoo, että Mouhijärven Mätikönjärveltä oli laivayhteys Siuroon vuosina 1910 - 1925. Välillä tosin piti kävellä koskipaikan ohi ja jatkaa toisella laivalla.

Kun rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan 1862 valmistui, alkoi matkustajaliikenne heti. Tampereelle rata ehti 1876. Oululaisten piti odottaa rautatietä vuoteen 1886. Junilla oli aikataulut, joita niitäkin julkaistiin lehdissä. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka hyvin junat alkuaikoina pysyivät aikatauluissaan. Ihmisillä ei silloin tainnut olla niin kiire, että puolen tunnin myöhästyminen olisi ollut mikään uutinen. 

Linja-autoliikenne alkoi kasvaa 1920-luvulla. Koskesta voimaa-sivusto tietää kertoa, että Tampereen kaupungin sisäinen liikenne alkoi 1920. Teiden ja katujen kunto kelirikkoaikaan teki liikennöinnistä haastavaa. Myös lumentulo talvella aiheutti vaikeuksia. Mutta niin vain postilinja-autoilla ajettiin ennen sotia Rovaniemeltä Petsamoon myös talviaikana.

Sisävesien höyrylaivaliikenne, juna- ja linja-autoliikenne olivat kannattavia, koska tavallisella kansalla alkoi olla varaa maksaa liikkumisestaan. Teollisuuspaikkakuntien työväki kävi mielellään vanhoilla kotipaikoillaan viikonlopun aikana. Liikkuvuus ylipäätään lisääntyi, töitä etsittiin kauempaa. Siirtolaiset lähtivät kauas toiselle mantereelle.



Tekstissä mainittujen lisäksi on lähteenä käytetty seuraavia sivustoja:

 http://www.kuljetusopas.com/yleistietoa/kehitys_suomessa/
http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4merentie
 http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historia
http://www.turkusteamers.com/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti