keskiviikko 29. elokuuta 2012

Kunnallista ja seurakunnallista

Olen yrittänyt saada jotenkin järjestykseen (hah!) käsityksiäni maallisesta ja hengellisestä esivallasta 1800-luvun loppupuolella ja seuraavan vuosisadan alkuvuosina. Kun oli kiertokoulua ja kansakoulua, ruotuvaivaisia, kirkonköyhiä, huutolaisia, kunnanvaivaisia, vaivaistaloja ja muuta. Lähinnä olen etsinyt tietoa koululaitoksen ja köyhäinhoidon (josta vasta paljon myöhemmin kehittyi sosiaalitoimi) järjestämisestä maalaiskunnissa. Kaupungeissa nämä oli järjestetty hiukan eri tavalla. Lisäksi verotus, oikeustoimi ja kirkon hengellinen valta ovat sitten ihan oma lukunsa. 

Vuoteen 1865 saakka kirkko vastasi kansalaisten koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Päätökset tehtiin pitäjänkokouksissa, joissa kirkkoherra johti puhetta. Äänioikeus määräytyi maksettujen verojen mukaan. Opetus tapahtui lukkarin tai vastaavan opettajan (myöhemmin kiertokoulunopettajan) pitämässä koulussa, mikäli vanhemmat eivät siitä vastanneet. Köyhäinhoitoa varten seurakunta oli jaettu ruotuihin, joihin kuuluvat talot huolehtivat vanhusten ja sairaiden hoidosta. Lisäksi seurakunnan kassasta voitiin avustaa vaikeuksiin joutuneita. 

Vuoden 1865 jälkeen koulutus ja köyhäinhoito siirtyivät kunnan vastuulle. Siinä, kuinka nopeasti muutoksia tuli, on varmaan paikallisia eroja. Esimerkiksi ruotujärjestelmä näyttää olleen käytössä vielä 1890-luvulla, osittain samaan aikaan, kun kunnalliskoteja ruvettiin perustamaan.  Monissa kunnissa ainakin orpolapsia annettiin halvimman tarjouksen tehneen hoitoon, huutolaisiksi. Kansakoulut ja kiertokoulut elivät rinnakkain 1930-luvulle saakka. Tosin loppuvaiheessa kiertokoulu toimi alkuopetuksen antajana.

Pitäjänkokouksen tilalle tuli kuntakokous, jossa äänioikeus edelleen määräytyi  maksettujen verojen mukaan. Vasta maan itsenäistyttyä siirryttiin kunnissa yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Kun Mouhijärven kuntakokous syksyllä 1911 pidettiin, oli käsiteltävänä 23 asiaa. Tärkeimpiä olivat erilaiset valinnat: kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan esimiehet, veroitus- ja tutkijalautakunnat, erovuoroiset jäsenet kansakoulu- ja kirjastojohtokuntiin, lainarahastojen johtokuntiin, holhouslautakuntaan sekä vaivaishoidon piirimiehet valittiin ilmeisesti kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. Lisäksi päätettiin ainakin veroäyrin perusteista ja kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta sanomalehdissä. Kunnalla oli siis paljon tehtäviä jo 1900-luvun alussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti