Mätäkuun juttua

Mätäkuusta tulee mieleen, että ennen ruuan sanottiin pilaantuvan ja haavojen tulehtuvan herkemmin heinäkuun lopulta elokuun lopulle ulottuvan jakson aikana. Jostain syystä saan tässä yhteydessä silmiini myös inhan kuvan isoista pörisevistä kärpäsistä, joita ennen vanhaan raatokärpäsiksi nimitettiin. 

Kustaa Vilkunan "Vuotuinen ajantieto" kertoo mätäkuun sijoittuvan ajalle 23.7 -23.8. Se oli aiemmin merkitty almanakkaan. Nimi on virheellinen käänös. Saksankielen "koirakuuta" merkitsevästä sanasta on tanskaksi tullut mätäkuu. Ehkä ei kuitenkaan ihan aiheetta. Kaleva tiesi kertoa, että haavat todella tulehtuvat tähän aikaan kesästä helpommin. Ilmankosteus, lämpötila ja haavoihin helpommin pääsevät epäpuhtaudet olivat selityksenä. Jos joku on vielä epäuskoinen mätäkuun suhteen, sopii tehdä pieni testi ja pitää biojätteitä sisällä muutaman päivän ajan. 

Mätäkuun jutut sitten. Kustaa Vilkunan mukaan ennen ihmisiä peloteltiin pysymään pois vedestä mätäkuun aikana, koska käärmeet ja muut hirvitykset uhkasivat. Tähän liittynevät jutut suurista meri- ja lohikäärmeistä, jotka saattoivat käydä ihmisen kimppuun. Jutut ovat ulkomaista alkuperää, mutta kulkeutuneet jossain määrin Suomeenkin. Ovatko meidän jokakesäiset "hauki puri ihmistä"-uutisemme tämän vanhan perinteen jatkoa? Tosin ne ilmestyvät lehtiin usein jo ennen varsinaisen mätäkuun alkua. Heinäkuu taitaa olla uutisrintamalla hiljaisempaa aikaa. 

Tämä wikimedian lohikäärme ei ole vedessä, vaan Tukholman Gamla Stanissa.