maanantai 22. kesäkuuta 2015

Siukolan Jaakko Tottijärveltä

Tämä tiedetään: Jaakko Matinpoika asui Siukolan torpassa jo 1699, jolloin hänet on merkitty Antti-pojan isäksi. Jaakon vaimo oli tuolloin nimeltään Vappu. Vajaan kolmen vuoden kuluttua Jaakko Matinpojalle ja Vappu Tuomaantyttärelle syntyi Jaakko-poika. Ilmeisesti pari päivää tämän jälkeen kuollut Vappu Tuomaantytär oli juuri Jaakon vaimo, sillä mies avioitui 1703 Vappu Matintytär Pihnalan kanssa. Jaakko kuoli Siukolassa 1732, hautaustiedon mukaan 76-vuotiaana, joten hän syntyi (noin) 1656. Siukolan aiempien asukkaiden Antti Matinpojan, tämän vaimon Vappu Yrjöntyttären ja muutaman muunkin heidän sukuunsa kuuluneen maallinen matka päättyi suurena kuolonvuonna 1697. Mutta mistä Jaakko ilmestyi Siukolaan vuoden 1698 aikoihin?

1) Ainakin muutamissa verkkossa olevissa luetteloissa lähdetään siitä, että Jaakko syntyi Siukolassa. Silloin hän olisi ollut edellä mainitun Antti Matinpojan veli, tosin huomattavasti nuorempi, koska Antti oli syntynyt suunnillleen 1638, jos luotamme ilmoitettuun kuolinikään ja siihen, että hän ilmestyi henkikirjoihin 1656. Jaakko-veli näkyykin 1678 henkikirjassa. Mutta missä hän oli 20 vuotta? Sotilaana? Ainakin hän oli avioitunut jo 1680-luvulla, koska tytär Marketta oli syntynyt 1683, sekin tosin kuoliniän avulla laskettuna.

2) Vaikka tieto Antti Matinpojan pojan Matti Antinpojan kuolemasta (haudattujen luettelossa hän oli Teiskosta) on hiukan epävarma, on mahdollista, että hänen vaimonsa Vappu jäi leskeksi 1697. Silloin Jaakko olisi voinut olla hänen uusi puolisonsa. Joko Matin setä tai sitten joku ihan muu.

3) Hyvin huteralla pohjalla liikkuu ajatukseni, että Jaakko olisikin ollut Antin veljenpoika ja siis Matin serkku. Mitään Matti Matinpoikaa eivät henkikirjat Siukolassa tunne. Kehittelin ajatuksen kai siksi, että Matti Erkinpoika häipyi henkikirjoista jo 1640-luvun lopussa. Niihin merkittiin ensin veli (?) Juho Erkinpoika puolisoineen ja viimeistään 1656 Antti Matinpoika. Tokihan henkikirjoissa on yhden Matin mentäviä aukkoja.

Pyhäjärvi-kuva tällä kertaa flickristä cc-lisenssillä

Jotta selvitystyö ei olisi liian helppoa, on lähteitä 1600-luvun puolelta kovin niukasti, patronyymejä niissä harvassa ja seurakunnan ensimmäiset rippikirjat (1690-luvun loppupuolelta) melko hankalalukuisia. Kirjoittelinkin tämän tekstin lähinnä omia ajatuksia järjestelläkseni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti