perjantai 27. marraskuuta 2015

Muutti kyllä, mutta milloin?

"Niin hänhän muutti 1931 Tampereelle?" - "Ei, kyllä hän siirtyi sinne jo 20-luvun puolivälissä." Olen muutaman kerran käynyt tällaisen keskustelun vanhan sukulaisen kanssa, kun olen häneltä kysellyt tietoja suvusta. Henkilö, joka rippi- ja henkikirjojen mukaan asui kotipaikkakunnallaan, onkin muistitiedon mukaan jo vuosia aiemmin karistanut sen pölyt jaloistaan. Ilmeisesti varsinkin 20-luvulla oli mahdollista pysyä kirjoilla entisessä kotikunnassa, vaikka todellisuudessa oli muuttanut sieltä pois. Muutaman paikallislehden vuoden 1931 numeroissa olen sitten nähnyt todella pitkiä muuttaneiden luetteloita. Käytäntöä kai muutettiin silloin.

Maailma muuttui 1900-luvun puolelle tultaessa monin tavoin. Amerikkaan siirtolaisiksi lähteneet merkittiin jonkin aikaa niin kirkonkirjoihin kuin henkikirjoihinkin entisessä koti(seura)kunnassaan. Usein merkinnällä "Amerikassa" ja henkikirjassa irtolaisten joukkoon. Oli myös yhä enemmän väkeä, joka ei suinkaan sitoutunut vuodeksi työpaikkaansa, vaan teki nykytermin mukaisesti pätkätöitä. Heitä oli ainakin metsä- ja rakennustöissä. Osa teki töitä Venäjän puolella ennen Suomen itsenäistymistä. Ei ollut syytä muuttaa kirjojaan minnekään.

Sota-ajan kuva Tampereelta. Lähde: SA-kuva

Yksi esimerkki on ihan lähisuvusta. Tampereen poliisilaitoksen osoitekortit kertovat, että henkilö asui pitkin 20-lukua välillä Tampereella, välillä Pispalassa. Kuitenkin hänet on merkitty vanhempiensa luona asuvana entisen kotikuntansa henkikirjoihin noina vuosina. Seurakunnan tiedot osoittavat, että virallisesti hän muutti Tampereelle vasta 1926. Henkirahaa kannettiin vuoteen 1924. Sitä ei kenestäkään varmaan haluttu maksaa kahteen kertaan. Mutta miten on sen jälkeen, olisiko henkilö voinut tulla kirjatuksi henkikirjoihin kahdesti? Entisessä kotikunnassaan, jossa oli edelleen kirjoilla ja siellä, missä todellisuudessa asui?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti