maanantai 21. joulukuuta 2015

Joulun lapsi osa 2

Riitta Matintytär syntyi 25.12.1725 Ikaalisten Palomäessä. Henkikirjoista ei oikein selviä, mikä asema isä-Matilla Palomäessä oli. Joka tapauksessa Matti Antinpoika ja hänen vaimonsa Maria Antintytär (Penttilästä) siirtyivät pari vuotta Riitan syntymästä Kallionkielen Hiitelään, jossa Matti epäilemättä oli talollinen. Matti Antinpoika jäi leskeksi 1741 ja avioitui viisi vuotta myöhemmin Kallionkielen Lumian leskiemännän kanssa. Hänestä tuli Lumian isäntä. Hänen poikansa Matti jatkoi Hiitelän talollisena. Riittakin asui vihittyjen luettelon mukaan Hiitelässä, vaikka rippikirja ei häntä tunne. 

Riitta siis avioitui sotilas Yrjö Rödingin kanssa 1749. Lapsia heille syntyi ainakin kuusi. Perhe näkyy parhaiten Höytölässä vuosien 1764 -1769 rippikirjassa. Siitä käy myös ilmi, että Riitta jäi leskeksi 1769. Sotilas Röding ei suinkaan kuollut taistelussa, vaan rintakipuihin todennäköisesti kotonaan. Hän oli vain 41-vuotias. Nuorin lapsista oli tuolloin kolmevuotias, vanhin täytti marraskuussa 18. Hän taisi olla jo töissä Saukolla, vaikka tulikin kirjatuksi rippikirjaan yhdessä kotiväkensä kanssa. 

Voisi olettaa, että Riitta olisi avioitunut nopeasti uudestaan saadakseen apua lastensa elatukseen. Niin ei kuitenkaan käynyt. Hän eli leskenä Höytölässä, kunnes kuoli 50-vuotiaana 1776. Miten hän oikein tuli toimeen? Kuuluiko hänelle jonkinlainen eläketurva sotilasruodun taloista? Saiko hän apua Hiitelästä, jossa veli edelleen oli isäntänä? Emme tiedä. Riitan kuolinsyyksi merkittiin "slag". Jonkinlaisen (sydän)kohtauksen hän varmaan sai. 

Anneli pitää blogin kirjoittelussa joulutaukoa uuden vuoden puolelle. Toivotan kaikille oikein rauhaisaa ja mukavaa joulunaikaa.

Lähde: pixabay
 

perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulun lapsi osa 1

Sain päähäni tarkistaa, onko sukujuurissani  jouluna syntyneitä. Tein yksinkertaisesti haun 24., 25. ja 26. joulukuuta syntyneistä. Jouluaattona syntyneitä oli 11, joulupäivänä 16 ja tapanina oli maailmaan tullut 11 henkilöä. Mahdollisesti jokaiseen porukkaan pitäisi lisätä muutamia, osasta kun on tiedossa vain kastepäivä tai pelkkä syntymävuosi. Niillä en kuitenkaan viitsinyt ruveta kikkailemaan. 

Ikaalisten Tevaniemen Mustalla syntyi 24.12.1784 Marketta Yrjöntytär. Hän oli kymmenpäisen sisarussarjan nuorin. Mustalla hän kasvoi vähitellen aikuiseksi. Ripillepääsymerkintää en hänelle löytänyt vuosilta 1799 - 1802. Marketta lienee siis käynyt rippikoulunsa myöhemmin tai sitten luettelot eivät ole täydellisiä. Ehtoollisellakäyntimerkintöjä ei noilta vuosilta ole kenelläkään. Sen sijaan 1804 Marketta on ollut mukana ehtoollisella, kuten muukin Mustan väki.

Lähde: pixabay

Vuosi 1812 oli Marketalle merkittävä. Hänelle syntyi silloin tytär Maria, johon liittyy parikin poikkeavaa seikkaa. Ensinnäkin hänen kastemerkintäänsä ei löydy Ikaalisten luetteloista. Onko se jäänyt pois vahingossa vai onko tyttö kastettu jossain muualla? Jos karttaa katsoo, mahdollisia olisivat ainakin Parkano ja Kuru. Toisekseen Mariasta käytetään koko ajan patronyymiä Matintytär, vaikka hänet on selvästi merkitty aviottomaksi. Marketan veli ja Mustan isäntä oli kyllä Matti, mutta ei ole todennäköistä, että hänen nimeään olisi Marialle annettu. Olisiko taustalla jokin tragedia? Sulhasen kuolema ennen kihlautumista ja avioliittoa? Kun löytäisi kastemerkinnän. 

Marketta asui Mustalla koko ikänsä. Kun hän 1850 kuoli, merkittiin haudattujen luetteloon hänen olleen entisen talollisen tytär. Rippikirja puhutteli häntä tädiksi, mutta muisti myös qp-merkinnällä. Olisiko Marketta tehnyt tietoisen valinnan ja hankkinut lapsen, mutta ei miestä?

maanantai 14. joulukuuta 2015

Päätös tehtävä: Mikä pilvipalvelu?

On tullut aika tehdä jotakin sukututkimusohjelmarintamalla. Taannoin ongelmasta kirjoitinkin ja syksyn mittaan kiinnostukseni verkon kautta tehtäviin päivityksiin on vain kasvanut. Onhan aika hullua harrastaa jonkinlaista kaksinkertaista kirjanpitoa. Eli kirjata ensin tiedot arkistossa (yms) matkakoneelle paikallisesti ja sitten kotona syöttää ne sukututkimusohjelmaan. Pilvipalvelun valinta ei kuitenkaan ole helpppoa. Olen yrittänyt kahlata läpi palveluntarjoajien verkkosivuja (ylivoimainen urakka) ja erilaisia keskustelupalstoja. Järkevää vertailua en ole löytänyt, ehkä yhtä ruotsinkielistä blogikirjoittajaa lukuunottamatta. Yleensä keskustelu rönsyilee sinne tänne.

Olen saanut nyt aikaan jonkinlaisen testausjärjestyksen. Ensimmäiseksi testaan Geneanet-palvelua, koska siinä näyttäisivät oikeudet aineistoon säilyvän sukututkijalla. Jos se ei tyydytä, katson muita ilmaisia alustoja.  Jos niistä mikään ei vaikuta sopivalta, on siirryttävä maksulliselle puolelle. Seuraavassa tärkeimpiä testauskriteereitä:

  1. Tietojen tulee siirtyä gedcom-tietostona Sukujutut-ohjelman vanhasta versiosta ilman isompia ongelmia. Henkilöitä on tuhansia, joten mikään manuaalinen korjailu ei oikein tule kysymykseen. Tämä on ehkä tärkein kriteeri. 
  2. Omalla koneella pitää olla ohjelma, johon tiedot myös tallentuvat ja joka samalla toimii varmuuskopiona.
  3. Tietojen näkyvyyttä muille pitää voida helposti säätää. Tyyliin kuolleiden tiedot näkyvät kaikille, mutta vain itse voi muuttaa niitä. Elävien tai mahdollisesti elävien tiedot näkyvät vain harvoille valituille. 
  4. Tietysti myös  helppokäyttöisyys, käytettävyys ainakin windows- ja android-laitteilla sekä tulosteet vaikuttavat lopulliseen valintaan.


 Ihan tällaista ei kumminkaan tarvitse tulostaa. Ahnentafel of Sigmund Christoph von Waldburg-Zeil-Trauchburg, wikimedia
 
Toiveissa olisi, että joulunpyhien aikaan pystyisin ainakin tuon Geneanetin testaamaan. Jos lukijoiden joukossa on sen tai muiden alustojen käyttäjiä, kuulisin mielelläni teidän kokemuksistanne, erityisesti juuri noiden kriteerieni suhteen. 


perjantai 11. joulukuuta 2015

Laitonta maakauppaa ja muita sakkoja

Ikaalisten seurakunnan arkistossa on rokotusluetteloita 1800-luvulta. En ulkoa muistanut, mitä tietoja sellaisiin on kirjattu, joten päädyin selaamaan luetteloa. Osoittautui, että luettelon alussa on yli 500 kuvan verran muuta, lähinnä kirkon kirjanpitoon liittyvää. Asiakirjat alkavat tulopuolelta eli sakoista kirkolle kertyneistä maksuista vuodelta 1863. Siitä mennään taaksepäin muistaakseni 1840-luvun alkuun. En tiedä, saiko kirkko kaikista käräjillä tuomituista sakoista osansa. Ainakin seuraavat rikkeet ovat kartuttaneet kirkonkassaa:
  • Sukututkijan kannalta vähän tylsät juopumus ja salavuoteus. Niitä kun tahtoo olla joka sukuhaarassa sen verran, ettei niitä viitsi edes mainita. Ehkä yllättävää oli salavuoteudesta tuomittujen miesten määrä niinkin myöhään kuin 1800-luvun puolivälissä. 
  • Kiroilu. Pitäisi etsiä tuomiokirjoista tarkempaa tietoa, missä esivanhemmat mahdollisesti ovat kiroilleet. Käräjillä tai kirkonmenoissa?
  • Väärien tietojen antaminen henkikirjoituksessa ja luvattomien palvelijoiden pitäminen. Kyse lienee ollut toisen palveluksesta karanneista. 
  • Muuttokirjan esittämättä jättäminen
  • Luvaton kaskeaminen. Mukana oli myös Parkanon, Jämijärven ja Kihniön arkistoa, vaikka ainakin Parkanossa oli jo tuolloin oma kappeliseurakunta. 
  • Luvaton maakauppa. Useimmiten asialla taisivat olla kulkukauppiaat, kenties "laukkuryssät". Nimiä ei yleensä mainittu, toisin kuin muiden kohdalla. Kauppatavarat takavarikoitiin ja myytiin huutokaupalla. Tuotosta seurakunta sai osansa. 


 Lähde: Digitaaliarkisto

Muiden asiakirjojen välissä oli todistuksia, että asianomainen oli suorittanut sakkonsa kärsimällä vankeusrangaistuksen vedellä ja leivällä. Näissäkin tapauksissa kirjattiin seurakunnalle tuleva osa. Kukahan sen maksoi?

Rokotusluettelot eivät tarjonneet mitään yllättävää. Kylä, talo, vanhempien nimet ja rokotetun lapsen nimi kerrottiin. Samoin se, oliko kyseessä tarkastettu vai tarkastamaton tapaus. Jos kirkonkirjoissa on aukkoja, voisi niitä yrittää paikata säilyneistä rokotusluetteloista. Muuten niistä ei juuri uutta irtoa. 

maanantai 7. joulukuuta 2015

Hintulta Otavalle?

Jatkan vielä viimekertaista aihetta. Vihittyjen luettelon mukaan Sipi Sipinpoika oli Jämijärveltä ja Marketta Niilontytär Karviasta. Olettaen, että he nyt olivat tuo Otavan pariskunta. Sipejä tuntuu Ikaalisten laajassa seurakunnassa noina aikoina riittäneen. Katsoin, olisiko Jämijärvellä sopivaa Sipiä, joka siirtyisi sieltä pois suunnilleen 1692. Jämijärven Hintulta sellainen löytyi. Kuva perheestä 1678 juuri ennen kuin Sipi merkittiin henkikirjoihin:


Seuraavana vuonna Sipi oli jo henkikirjassa. Olisi siis voinut syntyä joskus 1660 - 1663, mikä kyllä sopisi yhteen avioitumisen kanssa. Lapsia oli rippikirjamerkintöjen mukaan vuosilla 1696 - 1709, mutta luultavasti ensimmäiset olivat kuolleet pieninä. 


Vanhemman Sipin vävystä oli tullut isäntä muutamaksi vuodeksi. Epäselvää on, oliko Anna (jälkimmäinen) Sipin vai jonkun muun vaimo. Merkinnät ovat hiukan tulkinnanvaraisia myös seuraavissa henkikirjoissa.

Muutaman vuoden päästä veli Martista tuli tilan isäntä. Vuoden 1689 henkikirjassa perhe on kirjattu näin:


Annaa ei ole nyt merkitty Sipille vaimoksi. Hän on mahdollisesti kuollut tai sitten on alun perin ollut jonkun muun puoliso. Seuraavana vuonna tilanne oli sama. 1691 Hintulla ei näkynyt Sipiä, Otavalle sen sijaan oli tullut senniminen lanko. Vuotta liian aikaisin kirkolliseen vihkimiseen nähden. Olisiko asiasta kuitenkin voitu sopia jo silloin? Sipi olisi muuttanut avuksi uudistilalle ja tullut siellä kirjatuksi henkikirjoihin. En nimittäin oikein sopivaa Riittaakaan Hintulta löytänyt, sehän olisi yksinkertaisin vaihtoehto.

Asia ei näytä ratkeavan henkikirjoja selaamalla. Tarvittaisiin perukikirja tai vastaava, josta sukulaisuudet voisi varmistaa. Ehkä siirryn jossain vaiheessa tuomiokirjojen pariin.

Kuvat Digitaaliarkistosta

perjantai 4. joulukuuta 2015

Lanko, mutta ei vaimoa...

Sarjassa "kirjoitanpa blogitekstin omien ajatusten selventämiseksi". Ikaalisten Karvian Otavalle tulee 1691 Sipi Sipinpoika. Hänet merkitään isäntä Heikki Sipinpojan langoksi, mutta vaimoa hänellä ei ole. Myöhemmin hänestä tulee tilan isäntä. Olen tutkinut hänen sukuaan, vaikka se ei varsinaisesti omaa olekaan, vaan jälkipolvien. 

Heikki Sipinpojan vaimo oli Riitta, jonka patronyymi ei ole tiedossa. Otavalla kuolee 1741 itsellinen Riitta Matintytär 90-vuotiaana. Periaatteessa hän voisi olla Heikin leski, Heikki kun henkikirjojen mukaan oli 1709 noin 70-vuotias. Sipi taas solmii 1692 avioliiton Marketta Niilontyttären kanssa. Tämä näkyy rippikirjoissakin, jotka alkavat 1734. Vihittyjen luettelossa Sipin sanotaan olevan Jämijärveltä ja Marketan Karviasta. Melkoinen patronyymien sekamelska. 

En löytänyt pitäjänkartastosta Otavaa, mutta tuo Hormaluoma on rippikirjoissa samalla sivulla. Lähde: Digitaaliarkisto 

Jos näitä sukusuhteita yhtään ymmärrän, voisi Sipi olla Heikin siskon kanssa naimisissa. Tai hän voisi olla Riitan veli. Tai sitten Riitta ja Marketta voisivat olla sisarukset. Mutta kun patronyymit eivät sovi. Muttana on myös Sipin lankous jo ennen hänen avioliittoaan Marketan kanssa. Vaikean tilanteesta tekee ensinnäkin se, että Heikki ja Riitta olivat tulleet Otavalle vasta 1690, ilmeisesti uudisviljelijöinä. Lisäksi Ikaalisista ei ole haudattujen luetteloa vuosilta 1698 - 1730. Tilejä kyllä on, mutta niissä eivät varmasti näy kaikki kuolleet, sen verran niukasti niissä on nimiä. Heikin ja mahdollisesti Riitankin kuolema osuu noihin vuosiin. 

Ainakin kaksi mahdollisuutta tulee mieleen. Sipi ja Riitta ovat sisarukset. Silloin Riitta ei olekaan tuo Matintytär. Tai sitten heillä on eri isä. Toinen vaihtoehto on, että Sipi on ollut jo ennen Otavalle tuloaan naimisissa joko Heikin tai Riitan siskon kanssa. Lanko-nimeä käytettäisiin tämän ensimmäisen avioliiton perusteella. Taidan leikkiä vielä vähän aikaa salapoliisia ja käydä Jämijärven henkikirjoja läpi.