perjantai 26. helmikuuta 2016

Samannimisiä

Tilanne on todellinen, mutta henkilöt keksittyjä. Sukuuni on kuulunut 1870-luvulla syntynyt Matti Virtanen, jonka syntymäajan ja -paikan tiedän tarkasti. Tiedän myös, että hän oli elossa 1912. Kansaneläkelaitoksen hakemistokorteista löydän samana päivänä syntyneen Matti Virtasen, jonka asuinpaikka kuoleman hetkellä tiedetään, mutta syntymäpaikasta ei kortissa ole tietoa. Millä todennäköisyydellä hän on "minun" Matti Virtaseni? Jos esimerkkitapaukseksi otettaisiin nainen, voisi jopa sukunimi olla muuttunut.

Todennäköisyyttä ei taida tässä tapauksessa voida laskea, mutta täyttä 100 prosenttia se ei ole. Tässä minun tapauksessani asuinpaikka oli kaiken lisäksi Tampere, jonne muuttajia on riittänyt eri puolilta Suomea. Sukunimi, vaikka ei oikeasti ole Virtanen, on kuitenkin suhteellisen tavanomainen. Tilastoja eri vuosina syntyneistä ei nyt ole käsillä, mutta heitä lienee kuitenkin nälkävuosien jälkeen ollut yli 60 000 joka vuosi. Lapsikuolleisuus vei osan jo nuorella iällä eikä syntyvyys jakautunut tasan eri vuodenaikoihin. Voisi kuitenkin arvella, että aikuiseksi kasvaneita samana päivänä syntyneitä olisi ollut liki 100 (60 000:365 = n. 164). Kuinkahan moni heistä on päätynyt korteille?

Katseliko "Matti Virtanen" koskaan tätä ikkunaa? Lähde: pixabay

Tehdäänpä pieni testi SSHY:n hakutietokannan avulla. Maaliskuun 15. päivä 1873 syntyneitä on siellä 15 kappaletta. Heiltä kaikilta muuten puuttuu syntymäpaikka. Joukossa on kaksi Iida Mariaa, toinen tosin kirjoitettu Idaksi, mutta sehän ei heitä varsinaisesti erottele. Kummallekaan ei kerrota siviilisäätyä, joten "alkuperäisistä" sukunimistä ei voi päätellä mitään. Nimet ovat lisäksi voineet muuttua muutenkin kuin avioliittojen kautta. He olivat jo yli 40-vuotiaita, kun sukunimilaki tuli voimaan. Sama koskee myös miehiä. 

Johtopäätös lienee siis se, että en voi kirjata Matti Virtasen kuolinpäivää kortin perusteella. On vain jatkettava tutkimista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti