tiistai 27. kesäkuuta 2017

Junalla Antreaan

Edellisessä tekstissä mainitsin Kansan Sana-lehden julkaisseen Tampereelta lähteneiden ja sinne saapuneiden junien aikatauluja. Niin tekivät tietysti myös muut paikkakunnalla ilmestyneet lehdet. Junavuorot eivät olleet kovin tiheitä eikä matkanopeus päätä huimannut, paitsi ehkä ensimmäistä kertaa matkustaneilla. Junia oli ainakin kolmessa kategoriassa: posti-, seka- ja matkustajajunia. Oletan kaikkien kuljettaneen matkustajia, turha kai aikatauluja olisi  muuten ollut lehdessä julkaista. 

Ketään ei varmaan yllätä, että Tampereelta pääsi 1919 junalla Helsinkiin, Turkuun, Poriin, Pieksamäelle ja Oulun kautta Tornioon. Olipa samassa aikataulussa mainittu myös yhteys Tukholmaan, jossa oltiin perillä puolitoista vuorokautta myöhemmin. Aikaa Tornioon kului 21 tuntia, matka Haaparannasta Tukholmaan sen sijaan taittui 12 tunnissa. Mistään ei käy ilmi, kuinka monta kertaa junaa piti vaihtaa. Oletan, että ainakin Haaparannassa, erilaisen raideleveyden takia. Sama epätietoisuus junanvaihdoista ja mahdollisista odotusajoista vaivaa aikataulujen tarkastelua muutenkin silloin, kun ei olla nykyisten junareittien varrella.

Nostanpa esille yhden junareissun, joka ei taitaisi nykypäivänä ihan semmoisenaan onnistua. Tampereelta lähti puolilta öin juna pohjoiseen, jolla jossakin (Haapamäellä, Pieksamäellä?) vaihtamalla päästiin Karjalaan, otsikossa mainittuun Antreaan ja toki muuallekin. Oletan reitin kulkeneen Savonlinnan ja Elisenvaaran kautta. Perillä oltiin hiukan iltayhdeksän jälkeen. Matkaa piti tehdä 21 tuntia. Kun yhteys Antreaan oli mainittu nimenomaan pohjoisessa vaihtoehdossa, oletan sen olleen parempi kuin kulkeminen eteläistä reittiä Viipurin kautta olisi ollut. Viipuriin matka kesti 1919 tosin vain reilut 12 tuntia. Ehkä yhteyttä melko lähellä sijainneeseen Antreaan ei illalla Viipuriin saapuneelta junalta enää ollut?

tiistai 20. kesäkuuta 2017

Pienet ilmoitukset kertovat

Kävin taas läpi 1919 Tampereella ilmestynyttä Kansan Sana-lehteä. Tällä kertaa etsin Oriveteen liittyneitä juttuja ja ilmoituksia. Hakutoiminnolla niitä löytyi kaikiaan 213. Monet liityivät rautatieliikenteeseen. Päärata kulki tuolloin Oriveden kautta, kun Tampere-Seinäjoki-yhteyttä ei vielä ollut suorana olemassa. Ilmoitukset lehdessä kertoivat junien tulo-ja lähtöaikoja Orivedeltä ja Orivedelle. Todennäköisesti myös muut Tampereelta pohjoiseen kulkeneet junat pysähtyivät paikkakunnalla.

Pieni myynti-ilmoitus kertoo, että kaupan oli palstatila lähellä Oriveden asemaa. Myös rakennukset, kahden huoneen ja keittiön talo, navetta, lato, kaksi aittaa, liiteri ym. kuuluivat kauppaan. Tilan pinta-ala oli 0, 31 ha, ja sen kerrottiin sopivan erityisesti käsityöläiselle. Niinpä, kun rakennukset ja jonkinlainen piha lasketaan pois 3100 neliömetristä, ei viljeltävää kovin paljon jää. Ilmoitus ei tosin kerro tarkemmin, oliko palstalla ylipäätään peltoa. Kun navetta mainittiin, on tilalla arvatenkin pidetty ainakin yhtä lehmää. Ja perunamaa sentään tarvittiin. Elanto piti kuitenkin saada jostain muualta.

Lehdessä oli myös kuolinilmoituksia. Yksi niistä kertoo tarinan 19-vuotiaan Orivedeltä kotoisin olleen Antonin kovasta kohtalosta. Ilmeisesti hän oli kuulunut punakaartiin. Joka tapauksessa 23.4.1918 hän "joutui ammuttavien joukkoon" Messukylässä Vilusen santakuopalla. Sieltä hän kuitenkin virkosi ampumisen jälkeen päästen vaivalla Orivedelle. Siellä hänet kuitenkin ammuttiin kolme päivää myöhemmin. Isä, äiti ja kolme siskoa jäivät kaipaamaan häntä. Emme varmaan saa koskaan tietää, mitä Antonin syyksi luettiin. Tutkinta ei kuitenkaan ollut perusteellinen. Valtiorikosoikeudet eivät vielä olleet aloittaneet toimintaansa. Kuolemantuomion langetti joko kenttäoikeus tai jokin paikallinen porukka, jonka motiivi saattoi olla kostonhalu. 

Synkistä tunnelmista valoisampiin. Anneli toivottaa lukijoilleen oikein aurinkoista juhannusta.

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Löytyisikö hautakivi?

Satuin eilen huomaamaan Facebookissa, että Suomen Sukututkimuseuran hautakivitietokantaan on lisätty kuvia tänä vuonna. Aiemmin olen arvellut, että ko. tietokanta on jumittunut paikoilleen. Kenties olen ollut väärässä, ehkä sitä on päivitetty jo pitempään. Joka tapauksessa em. julkaisussa kerrottiin, että kuvia tai muita hautatietoja on nykyisin 580 075. Niistä tänä vuonna lisättyjä on 55 901. Itseäni kiinnostavalta Pirkanmaan alueelta siellä ovat mukana ainakin Ylöjärvi, Viljakkala ja Länsi-Teisko. Tampereen hautoja löytyy vain niukasti.

Olen mukana myös Facebook-ryhmässä "Suomen kirkkoja ja hautausmaita". Siinä kuvia on ylläpitäjän eilisen ilmoituksen mukaan noin 383 000. Jos oikein muistan, Tampereen hautausmaat on kuvattu kokonaan. Turku on myös hyvin edustettuna, ja muitakin isoja paikkakuntia löytyy. Tämä kuten Sukututkimusseuran tietokantakin toimii vapaaehtoisvoimin, kaikki kunnia siis heille. Yksittäiseltä hautausmaalta kuvia voi olla vähän tai paljon. Kuvia voi olla vain muutamia tai sitten koko hautausmaa voi olla kuvattuna.

Ehkä edellisestä kaikki jo ymmärsivätkin, että Sukututkimusseuralla on hakukelpoinen tietokanta, Facebookissa taas kuvat ovat kansioihin tallennettuina. SSS:n haku toimii sinänsä hyvin. Selailuun kaipaisin mahdollisuutta katsella maakunnittain, mitä on tarjolla. Tiedot löytyvät toki pitkästä luettelosta, kun maavalinta on Suomi. Facebookin kansioista ei kai tietokantaa voi muodostaa, joten ryhmän paikkakuntakohtaisella hakemistolla on pärjääminen. 

Toisella kertaa voisin katsoa, mikä on ulkomaisten, myös Suomen hautausmaita sisältävien tietokantojen tilanne.